ajankohtaista pääkuva

Ajankohtaista

angle-left Kasvupalveluilla vauhtia maakuntaan

Kasvupalveluilla vauhtia maakuntaan

Maakunta- ja sote-uudistus uudistaa yritys- ja työllisyyspalvelut, joita nyt tarjoavat ELY-keskukset ja TE-toimistot. Tulevaisuudessa puhutaan kasvupalveluista.

Kasvupalveluilla tarkoitetaan palveluita työnhakijoille, työnantajille ja yrityksille. Yritys- ja työllisyyspalveluita ovat esimerkiksi julkinen työnvälitys, työnhakijoiden osaamisen kehittäminen, rekrytointipalvelut tai erilaiset tuet ja asiantuntijapalvelut yritysten liiketoiminnan kehittämiseen.

Vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy valtiolta uusiin maakuntiin ja Uudellamaalla pääkaupunkiseudun kaupunkien kuntayhtymälle vuonna 2020.

Mitä uudistus tarkoittaa käytännössä, katoavatko ELY-keskukset ja TE-toimistot?

- Kyllä ne katoavat, vahvistaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja Ritva Saarelainen.

- Työt eivät lopu, mutta paljon niihin tulee muutoksia.

Tavoitteena osuvammat palvelut

Palvelut eivät siirry ELY-keskuksista ja TE-toimistoista maakunnille sellaisinaan, vaan palvelujen sisältöjä ja palvelurakennetta mietitään uudestaan, jotta niiden asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus vahvistuisivat. Tarkoitus on siis tarjota osuvampaa palvelua. Lisäksi järjestäjä-tuottaja-malli erottaa toisistaan palvelujen

järjestämisen vastuun, joka on maakunnalla, ja tuottamisen vastuun, joka voi olla maakunnan oman päätöksen mukaisesti maakunnalla tai palveluntuottajalla.

Se, millaisen muodon palvelut lopulta saavat, ei ole vielä selvää, sillä palvelujen suunnittelussa ja hankinnassa edetään tulostavoitteesta käsin. Lähtökohtana voi olla esimerkiksi tavoite maahanmuuttajien suomen kielen tason nostamisesta tasolta 1 tasolle 3, ja tältä pohjalta palveluntuottajat suunnittelevat ja tarjoavat palveluitaan.

Uudistusta tehdään markkinoita hyödyntäen ja digitaalisuuteen nojaten

Markkinoiden hyödyntäminen ja digitaalisuus palvelutuotannossa ovat uudistuksen tärkeimmät keinot parempien palvelujen rakentamisessa.

- Olemme avaamassa markkinavuoropuhelua. Tulevaisuudessa kasvupalveluja voivat tuottaa yritykset, yhdistykset ja säätiöt, kuvaa Saarelainen.

- On hyvä huomata, että myös kansainvälisillä palveluntuottajilla voi olla tarjottavaa, toimintamalleja jotka toimisivat meilläkin, lisää Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Sirpa Eklund.

Digitaalisuus kasvupalvelujen yhteydessä tarkoittaa ennen kaikkea toimivia tietojärjestelmiä ja alustoja, joihin työssä voidaan nojata. Esimerkiksi työnhakijalle se voi näyttäytyä niin, että ennen kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista hän itse täydentää tietonsa järjestelmään. Isossa kuvassa tarkoitus on säästää asiantuntijoiden aikaa kasvokkain tapahtuvaan palveluun.

- Tietojärjestelmät ja digitaaliset ratkaisut laajemminkin ovat asiakaspalvelun kannalta ratkaisevia. Asiakkaille päin näkyvä merkittävä uudistus on Työmarkkinatori.fi, joka toimii tällä hetkellä niin sanotussa beta-vaiheessa, kertoo Eklund.

Maakunnan erityispiirteet huomioon

Kasvupalvelujen siirtyminen valtiovetoisuudesta maakuntavetoisuuteen merkitsee, että maakunnat voivat tulevaisuudessa aiempaa paremmin sovittaa palvelut vastaamaan juuri oman maakunnan tarpeita. Pohjois-Karjalassa esimerkiksi palvelujen saavutettavuus on harvan asutuksen vuoksi asia, joka on huomioitava.

- Meillä haasteena on myös ikärakenne ja se, että työpaikkoja ja etenkin kasvavia työpaikkoja puuttuu. Lisäksi on kohtaanto-ongelmaa: vailla työtä olevien ihmisten osaaminen ja työntekijöitä vailla olevien yritysten osaamistarpeet eivät kohtaa. Kohtaanto on haasteena valtakunnallisestikin, listaa Eklund.

Valmistelut Pohjois-Karjalassa pitkällä Pohjois-Karjalassa kasvupalvelujen valmisteluryhmä on tehnyt työtä uudistuksen eteen jo parin vuoden ajan, josta viimeisen vuoden ajan toden teolla.

- Teemme työtä sisällöt edellä. Liikkeelle lähdettiin työvoima- ja yrityspalvelukokeiluilla, ja nyt olemme etenemässä järjestäjä-tuottaja-pilotteihin, Saarelainen kertoo.

- Lisäksi olemme aloittaneet tiiviin yhteistyön kasvu- ja sote-palvelujen yhdistämiseksi silloin kun työnhakija tarvitsee monialaista tukea.

Keskeinen osa Pohjois-Karjalan kasvupalveluratkaisua on suunniteltu kasvupalveluallianssi, jossa maakunta ja mukaan tulevat kunnat kilpailuttavat yhdessä palveluntuottajat. Pitkä muutosprosessi on raskas, mutta Eklund näkee uudistuksessa lukuisia positiivisia mahdollisuuksia.

- Löydämme uusia tapoja tehdä asioita, vastuutamme palveluntuottajia ja asiakkaita hakemaan keinoja, ja toteutuipa allianssi tai ei, pääsemme tiiviimpään yhteistyöhön kuntien kanssa.

- Uudistus on kaikille, niin meille, kunnille kuin vaikkapa yrityksille, mahdollisuus kehittyä ja oppia tekemään asioita uudella tavalla, Saarelainen summaa.

Sivu arviointi ja palaute