ajankohtaista pääkuva

Ajankohtaista

angle-left LAPE ei lopu, vaan muuttaa muotoaan

LAPE ei lopu, vaan muuttaa muotoaan

Pohjois-Karjalan LAPE-hankkeen aikana (2017-2018) on vahvistettu Pohjois-Karjalan lapsi- ja perhepalveluja ja keskinäistä yhteistyötä. Kehittämisestä on vastannut sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), jonka vastuulla on ollut lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuki varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Toimeenpanon tuesta on vastannut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Yhteisen kehittämisen tavoitteena on luoda parempi arki lasten ja perheiden parhaaksi. Tavoitteena on ollut pysyvä, pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen muutos. Luonnollisesti tavoitteena on ollut myös palvelujen kustannuskehityksen taittaminen, jopa pysäyttäminen mm. alueellisia työkäytäntöjä kehittämällä tai suuntaamalla resursseja uudelleen.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutostyö ei ole ollut riippuvainen valtakunnan maakunta- ja sote-uudistuksesta, vaan se perustuu tosiasiaan siitä, että palveluja on kehitettävä joka tapauksessa pitkällä aikajanalla. Tavoitteena on, että muutokset saavutetaan vuoteen 2025 mennessä.

Kehittäminen Pohjois-Karjalassa

Kehittämistyö on onnistunut Pohjois-Karjalassa hienosti! Kiitos kunnat, seurakunnat, järjestöt, Siun sote, LAPE-kollegat sekä erityisesti lapset, nuoret ja perheet sekä lukuisat muut toimijat, jotka mahdollistitte yhteisen matkan. Yhteisiä ja konkreettisia kehittämistyön helmiä on paljon. Yksi helmi on maakunnan alueellisten perhekeskusverkostojen käynnistyminen joulukuun alussa ja perheille suunnattujen kohtaamispaikkojen perustaminen kuntiin. Tässä työssä kuntien ja järjestöjen osaaminen ja työpanos on ollut myös merkittävä.

Helmenä voidaan nähdä myös Intensiivisen perhekuntoutuksen kehittämistyö lastensuojelussa. Kuperkeikka-tiimi on tehnyt alueellisesti hyvää yhteistyötä kehittäen konkreettisesti kotiin vietävää työtä yhdessä SOS-Lapsikylän kanssa. Integraatio on vahvistunut myös lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon yhteisen koulutuskokonaisuuden kautta. Vuonna 2019 uudistamme lastensuojelun käytäntöjä edelleen pilotoimalla systeemistä lastensuojelua pohjoisella ja läntisellä alueella.

Integraatio on edennyt laajemminkin yhteistoiminta-alueella (Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala) vaativissa ja harvemmin tarvittavissa Osaamis- ja tukikeskuspalveluissa (OT-keskus).

Parhaillaan kirjoitetaan yhteistoiminta-alueen perustamissuunnitelmaa, joka toimii valmistuttuaan asiantuntijaehdotuksena OT-keskuksen hallintamallista YTA-alueen yhteistyöryhmälle.  Toimintakulttuurin muutoksen osalta osa kunnista on hakeutunut Unicefin Lapsisystävälliseksi kunnaksi, osa hakee ensivuoden puolella. Myös Lapsivaikutuksen arviointi (LAVA) on saanut kuntapäättäjien huomiota.

Juurruttamisen tuki vuodelle 2019

Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut maakunnallista kehittämistyötä myös LAPE-muutosagentin palkkauksella reilun kahden vuoden ajan. Ministeriö on halunnut turvata muutosohjelman toimeenpanon jatkuvuutta jatkamalla agentin työtä 2019. Muina siltaustoimena on kunta-agenttien palkkaaminen viiteen kaupunkiin, LAPE-teesit maku-sote valmisteluun ja LAPE-Akatemioiden järjestäminen.

Akatemiat tuovat jokaisen maakunnan alueelle soten ja sivistystoimen, kunta ja tulevan maakunnan johdon sekä järjestöjen ja seurakuntajohdon valmennus- ja koulutusohjelman. Lisäksi yhteistyötä vahvistetaan valtakunnan tason Palveluintegraation muutosohjelman kanssa. Valmisteilla on myös Lapsistrategian valmistelu, josta lisätietoja tästä. Mm. näiden toimeenpanon edistämiseksi tarvitaan jatkossakin eri toimijoiden tukea ja apua.

LAPE-teesit muutoksen tueksi

LAPE-hankejohtaja (STM) Maria Kaisa Aula kuvaa hankekauden loppumista ”välitilinpäätökseksi” listaten samalla toivetta siitä, miten maakunnissa tehtävää työtä tulisi jatkaa. Yksi näistä silaustoimenpiteistä on edellä mainitut LAPE-teesit, jotka ovat suosituksia maakunnille ja yhteistyöalueille.

Teeseissä korostuu lasten, nuorten ja perheiden kohdalla maakunnan vastuu palveluiden yhteensovittamisesta sekä toimintakulttuurin kehittämisestä. Yhteisenä päämääränä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin parantuminen eri toimenpiteiden avulla.

LAPE-teesejä on yhdeksän ja ne ovat:

1. Lapsiystävällistä maakuntaa,
2. SISOTE-yhdyspinta - Sivistystoimen teesit,
3. Osallisuus,
4. Johtaminen ja ohjaus,
5. Yhteen sovitettu palvelukokonaisuus,
6. Kansalliset linjaukset,
7. Integraatio,
8. Järjestäminen
9. Tuottaminen.

Teesit kohdentuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin ja ne on luettavissa marraskuussa ilmestyneessä julkaisussa 

Olethan jatkossakin yhteydessä, sillä vain yhdessä kehittämisellä saadaan luotua lapsillemme parempaa arkea.

Muutosagentti Anne Frimodig, anne.frimodig@siunsote.fi, 013 3304287

SomeShare

Sivu arviointi ja palaute