ajankohtaista pääkuva

Ajankohtaista

angle-left Kylien pelastusryhmät tuovat turvaa maaseudulle

Kylien pelastusryhmät tuovat turvaa maaseudulle

Pohjois-Karjalassa on kylien pelastusryhmien toimintaa, minkä tyyppistä ei ole missään muualla Suomessa. Malli olisi helposti monistettavissa muuallekin maahan.

On lokakuun lopun kolea arki-ilta ja Heinävaaran seurojentalon pihalla on toistakymmentä autoa. Täysikuu valaisee arpista paloautoa, sulamisjäljet muoviosissa syntyivät äskettäin Kiihtelysvaaran kirkkopalossa. Sisällä sama järkyttävä tapahtuma nousee keskustelussa esiin jo kahvijonossa. Seurojentalolle on kokoontunut Joensuun kylien alueelta Heinävaaran, Uskalin, Särkivaaran ja Kiihtelysvaaran kirkonkyläläisten pelastusryhmät. Nyt paikalla on yhteensä 18 naista ja miestä, mutta kokonaisvahvuus on 34 ryhmäläistä. 

Syödään tuoreita karjalanpiirakoita, joita keittiössä samaan aikaan touhuavat paikalliset Martat ovat tehneet sadonkorjuun säilönnän lomassa.

Pohjois-Karjalassa erittäin aktiivista toimintaa

Pohjois-Karjalassa on 54 vastaavaa vapaaehtoisista koostuvaa ryhmää, jotka ovat kattavasti eri puolilla maakuntaa. Kukin pelastusryhmä kokoontuu parisen kertaa vuodessa, yleensä ohjelmassa on koulutuksia tai toiminnallista tekemistä. Mutta toki aina samalla vaihdetaan kuulumisia ja puretaan mielestä vaikeita asioita.

- Pelastusryhmien työn voi jakaa kolmeen selkeään osaan, sillä ne tekevät viranomaisapua häiriötilanteissa, antavat naapuriapua ja lisäävät kyläturvallisuuskulttuuria. Heinävaarassa nyt kokoontuvilla ryhmillä on työn alla kylien turvallisuussuunnitelman tekeminen. Se selkeyttää toimintaa sillä hetkellä, kun kriisi on päällä, kertoo projektipäällikkö Eeva Kröger Turvaa maaseudulle -hankkeesta.

Vikuroiva ilmasto synnyttää ongelmia

- Viime aikoina erityisesti ilmasto on aiheuttanut häiriötilanteita. Vuoden vaihteessa meitä koetteli tykkylumiongelma, joka pätki maaseudulla sekä sähköjä että vedenjakelua. Toisaalta paahtava viime kesän helle aiheutti vanhusten uupumista kylillä. Syysmyrsky puolestaan kaatoi puita sekä sähkölinjojen että ajoteiden päälle.

- Kaikkien näiden ongelmien ratkaisussa voi tällainen paikallinen pelastusryhmä kartoittaa tilannetta ja antaa ensiapua tai tehdä alkusammutusta. Pohjois-Karjalassa välimatkat ovat pitkät ja usein pelastusviranomaisen saapuminen paikalle valitettavasti kestää. Pelastusryhmä on arvokas apu viranomaiselle tilanteen kartoittamisessa, koska he tuntevat paikalliset olot, ihmiset ja toimintatavat, toteaa Kiihtelysvaaran paloaseman ylipalomies Jorma Könönen.

Auttavaa kättä tai olkapäätä

- Mielestäni on ihailtavaa, että pohjoiskarjalaisella maaseudulla otetaan itse vastuuta, eikä vain odoteta, että joku muu tulisi ja tekisi. Pelastusryhmäläiset nostavat kyläturvallisuutta ja yhteisöllisyyttä muun muassa auttamalla muuttajia, ikäihmisiä tai surutyötä tekeviä. Seuraavana tehtävänä voi sitten olla karanneen tai muuten pulaan joutuneen  lehmän auttaminen, Kröger listaa hymyillen.

- Ongelmana koko Pohjois-Karjalan alueella on, että ryhmäläiset alkavat kovastikin ikääntyä eli uutta verta kaivattaisiin mukaan. Olemme miettineet, että otamme seuraavaksi yhteyttä partiolaisiin, josko heillä olisi kiinnostusta tulla mukaan tähän toimintaan.

Vastaavan tyyppistä kylien pelastusryhmien toimintaa ei ole missään muualla Suomessa. Pohjois-Karjalan ruohonjuuritason malli olisi helposti monistettavissa muuallekin maahan.  

Turvallisuussuunnitelmat työn alla

Kylien pelastusryhmät koostavat parhaillaan omia turvallisuussuunnitelmiaan ja tavoitteena on, että ne ovat osa sekä kunnan että maakunnan varautumissuunnitelmaa. Suunnitelmia ei tehdä yhdestä muotista, vaan jokainen suunnitelma on kylän näköinen. Se antaa kyläläisille tietoa tärkeistä asioista häiriötilanteisiin liittyen. Erityiset vaaran paikat kartoitetaan tarkasti ja tuodaan suunnitelmassa esille. Lisäksi listataan kylällä oleva kalusto, kokoontumispaikat, keskeiset yritykset ja kyläläisten erityisosaaminen.

Turvallisuussuunnitelman perusajatus on kiteytetysti: Jos jotain tapahtuu, tiedätkö paikkasi turvallisuuden ketjussa. Kylät muodostavat kattavan verkoston, joka peittää koko maakunnan ja näin kylien omatoiminen varautuminen luo vakautta ja turvallisuutta koko maakunnan alueelle.

Ensi vuonna pysyväksi toiminnaksi

Kiihtelysvaaran kylien pelastusryhmien ja Eeva Krögerin toiveena on, että maakunta- ja sote-uudistus mahdollistaisi toiminnan jatkamisen aktiivisena, vaikka Turvaa maaseudulle -hanke päättyy 31.7.2019. Sen jälkeen kylien pelastusryhmien toiminnan on tarkoitus jäädä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pysyväksi toiminnaksi.

Tavoitteena on entistä turvallisempi maakunta, johon asukkaat voivat itse vaikuttaa. Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoslaitos ja hankekumppaneina toimivat Pohjois-Karjalan pelastusalanliitto ja Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Karjalan aluejärjestö.

Sivu arviointi ja palaute