ajankohtaista pääkuva

Ajankohtaista

angle-left Kannanotto EU:n tulevan monivuotisen rahoituksen valmisteluun ja Suomen koheesiopolitiikkalinjauksiin

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kannanotto EU:n tulevan monivuotisen rahoituksen valmisteluun ja Suomen koheesiopolitiikkalinjauksiin

Suomen toivotaan nostavan esiin johdonmukaisesti hyvin perusteltuja tavoitteita sekä koheesio- että maatalouspolitiikan rahoitussaannon maksimoimisessa EU:n tulevan budjettikauden valmistelussa. Suomen tulisi edistää EU:n koheesiopolitiikan uudistamista taloutta ja kasvua edistävällä tavalla siten, että koheesiopolitiikka voi jatkua kaikilla alueilla.

Maakuntauudistus luo entistä paremmat edellytykset vaikuttavaan aluekehittämiseen. Koheesiopolitiikka on maakuntien tulevaisuutta rakentava väline, joten sen korkea taso tulee varmistaa Suomen EU-rahoituskehyksessä. Ao. rahoituksen kautta Suomen hallitus voi parantaa maakuntien mahdollisuuksia vahvaan ja aktiiviseen alue- ja rakennepolitiikkaan. Rakennerahastoilla tulee olemaan merkittävä rooli uusissa maakunnissa mm. yritysten toimintaedellytysten kehittämisessä. Maakuntien budjettirahoitus ei tule olemaan näihin tehtäviin riittävä, mikä korostaa rakennerahastojen merkitystä.

Sekä koheesio- että maatalouspolitiikan rahoitustason varmistamiseksi Suomella tulisi olla valmius EU-maksuosuuden suhteelliseen korottamiseen (>1%/BKT). Se antaisi mahdollisuuden vastata myös EU:n uusiin haasteisiin, mm. maahanmuuttokysymyksiin. Maahanmuuton osalta ei ole löydetty Suomen rahoitussaantoa parantavaa kriteeriä, joten maahanmuuttokriteeriä ei tulisi koheesiopolitiikkaan vaatia. Maahanmuuton kustannuksia ei myöskään tule sisällyttää koheesiopolitiikan sisälle, koska se siirtäisi koheesiorahoituksen painopistettä eteläisiin jäsenmaihin. Sen sijaan kotouttaminen soveltuu hyvin ESR-ohjelmasisältöjen piiriin, ja se myös helpottaisi Suomen työvoimaongelmaa.

Koko maata koskevan harvan asutuksen kriteerin säilyttäminen sekä Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden NSPA-tuki on varmin tapa lisätä koheesiopolitiikan saantoa Suomelle, joten NSPA-tukeen on saatava merkittävä tasokorotus ja indeksointi. Tämän lisäksi myös muita Suomen rahoitussaantoa parantavia kriteeristöjä tulee edistää. Rahoituksen saannon painopistettä tulee siirtää nettomaksajamaiden suuntaan vähentämällä koheesiomaiden infrastruktuurihankkeita, omarahoitusta tulee kasvattaa korkeimman tukitason koheesiomaissa ja hallinnollista taakkaa keventää asiansa hyvin hoitavissa jäsenmaissa.

Koheesiorahoitus on tärkeä väline alueellisen innovaatiokapasiteetin vahvistamiseksi ja EU:n suoran tutkimusrahoituksen hyödyntämiseksi. Koheesiopolitiikan rahoitus varmistaa alueiden älykkään erikoistumisen ja kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden vientivetoisten kärkialojen vahvistamisen. Rakennerahastojen avulla parannetaan valmiuksia suoran EU-rahoituksen hakemiseen tutkimus-, yritys- sekä infrastruktuuri-investointirahastoista. Tällä hetkellä ao. rahoitus keskittyy harvoihin keskuksiin. North Sea Baltic Corridorin jatkaminen Helsingistä Tornioon ydinverkkokäytävänä mahdollistaisi Suomen rahoitussaannon parantamisen EU-liikennerahoituksesta.

Kansainvälisen alueiden välisen yhteistyön, Itämeriyhteistyön ja arktisen ulottuvuuden tulee näkyä vahvasti tulevassa koheesiopolitiikassa. Ulko- ja sisärajayhteistyön (Interreg, ENI CBC) vahvistamisen tavoite on tärkeä Suomelle, jolla on EU-maista pisin ulkoraja Venäjän kanssa, sisärajoja muiden EU-jäsenvaltioiden kanssa sekä maaraja Norjan kanssa. Arktisen alueen merkitys EU:lle on kasvanut, mistä on osoituksena EU:n vahvistunut Arktinen politiikka. Arktisen alueen kestävä kehittäminen tukee Euroopan taloutta vahvistamalla geopoliittisesti muuttuvan alueen elinvoimaa. Suomen kannalta keskeistä on korostaa Suomen luonnonvarojen ja luontoarvojen kestävää hyödyntämistä koko Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisessa. Arktisuus tuo lisäarvoa Euroopalle rajat ylittävän osaamisen yhdistämisessä ja ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Arktisen alueen kehittämisessä on huomioitava EU:n ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten oikeudet ja merkitys koko Euroopalle.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien puolesta, Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi (pj.)

Sivu arviointi ja palaute