Karjalan kehityskäytävän vaikutusalue ulottuu Venäjälle. Vyöhyke toimii Suomen ja Venäjän kauppa- ja matkustajaliikenteen välittäjänä ja  valtaväylänä. Liikenteen fyysisten ja toiminnallisten rakenteiden toimivuus ja välityskyky ovat keskeisiä alueen kehittämisedellytyksiä parannettaessa.

Rajan merkitys elinkeinotoiminnalle ilmenee paitsi fyysisten tuotteiden viennissä, tärkeältä osin myös alueen matkailu- ja muiden palvelujen  kysynnässä.

Venäjä on Suomen kolmanneksi suurin vientimaa ja toiseksi suurin tuontimaa (2004). Venäjänkauppa on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Viennin rakenne Venäjälle on monipuolinen, tuonti on edelleen raaka-ainepainotteista. Rajanylitysten viemä aika on Venäjään liittyvän elinkeinotoiminnan polttavimpia kysymyksiä.

Alueella on merkittävää osaamista raja- ja lähialuekysymyksissä sekä Suomen Venäjän ulkomaankaupassa. Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen eräs painoala on kuljetusteknologiaan liittyvä Venäjä-osaaminen. Toisaalta Joensuun yliopiston eräs painoala on raja- ja reuna-alueiden tutkimus, jonka yhteydessä Joensuuhun on kehittynyt merkittävä rajatutkimusverkosto.

Historialliseen taustansa, Venäjän kaupan tuntemuksensa ja maantieteellisen sijaintinsa ansiosta Itä- ja Kaakkois-Suomi ovat muodostaneet ulkomaisille yrityksille gatewayn itämarkkinoille.

Kehityskäytävän vaikutusalueella on kuusi kansainvälistä rajanylityspaikkaa, joiden kautta tehdään vuosittain yli kuusi miljoonaa rajanylitystä.