Menestysalat

Vahvojen yhteisten klustereiden menestyminen ja uusien nousevien menestysalojen tukeminen

Tuetaan vahvojen yhteisten klustereiden menestymistä ja uusien nousevien menestysalojen kasvua. Alueista riippuvia kilpailuedellytyksiä parannetaan. Edistetään alueen osaamiskeskusten verkottumista ja hyvien käytäntöjen vaihtamista. Uusia yhteistyöverkostoja ja kehittämisavauksia luodaan yhteisillä menestysaloilla. Alueen toimijoiden ylimaakunnallista verkottumista tiivistetään teemakohtaisten foorumien ja seminaarien avulla. Ideavaiheessa olevia kehitysmahdollisuuksia tuetaan teettämällä tarvittaessa yhteisiä taustaselvityksiä.

 

 

Karjalan kehityskäytävän alueella on tunnistettavissa viisi yhteistä menestysalaa, joilla toimijoiden yhteistyötä kannattaisi erikoisesti tiivistää ja pohtia uusia kehittämisavauksia. Nämä alat ovat:

1  metsä ja puunjalostus

2  matkailu

3  energia ja ympäristö

4  muovi-metalli-kemia

5  koulutus ja korkea osaaminen.

Monilla näistä viidestä menestysalasta yhteiset intressit liittyvät usein Venäjään ja logistiikkaan.

  

1  Metsä ja puunjalostus

 

Karjalan kehityskäytävän alue on maailman merkittävin metsäteollisuuden ja metsäosaamisen keskittymä.

 

Metsäteollisuus on maamme suurin kuljetusten käyttäjä, kun verrataan eri toimialoja keskenään. Teollisuus on tehnyt viime vuosina suuria, kapasiteettia lisääviä investointeja, jotka näkyvät myös liikennekuljetusten lisääntymisenä. Toimivat liikenneyhteydet ovatkin tärkeä tekijä alueen metsäteollisuuden kilpailukyvylle.

 

Alueen metsäsektorin keskeinen vahvuus on Venäjänläheisyys. Uusia yhteistyömuotoja ja yhteisiä intressejä voisi jatkossa löytyä esimerkiksi metsäsektorin logistiikasta ja metsäalan raja-alueyhteistyöstä.

 

2  Matkailu

 

Matkailullisesti Karjalan kehityskäytävä tarjoaa lukuisia erittäin vetovoimaisia matkailukohteita. Alueen matkailukohteita ovat muun muassa Suomenlahden saaristo, Porvoon ja Loviisan historialliset vanhat kaupungit, keisarillinen kalamaja ja Maretarium Kotkassa, Haminan linnoitus ja Bastion, Tykkimäen huvipuisto Kouvolassa, Saimaan kanava ja linnoitus Lappeenrannassa, Imatran koski, Saimaan vesistö, Kolin kansallispuisto, Bomba Nurmeksessa, Ruunaan kosket Lieksassa sekä Vuokatti Sotkamossa. Saimaan itäpuolella sijaitsevat lisäksi Olavinlinna Savonlinnassa ja Punkaharju. Itäisen Suomen alueen ortodoksinen kulttuuri koetaan matkailun kannalta tärkeäksi yhteiseksi piirteeksi. Vierailijoita alueelle tuovat monet suuret tapahtumat, kuten esimerkiksi Kuhmon kamarimusiikkijuhlat, Ilosaarirock Joensuussa, Savonlinnan Oopperajuhlat, Imatran Big Band Festival, Kotkan Meripäivät ja Hamina Tattoo. Venäjän lähialueilla vetovoimaisia matkailukohteita ovat Pietari, Viipuri, Valamo, Kizhin saari, Laatokka sekä lukuisat luontokohteet.

 

Vuonna 2004 Suomessa kävi Matkailun edistämiskeskuksen tietojen mukaan 1,6 miljoonaa venäläismatkailijaa, joista 450 000 yöpyi. Venäläismatkailijoiden taloudellinen merkitys Suomelle on merkittävä (380 miljoonaa euroa, osuus kokonaismatkailutulosta 23 %).

 

Matkailumarkkinoinnissa ja tuotekehittelyssä Karjalan kehityskäytävän alueella toimii lukuisia alueorganisaatioita. Kehityskäytävän alueen maakuntien yhteistyössä matkailun alalla painotetaan strategisesti kuutostien matkailun kehittämistä, venäläisten matkailun lisäämistä Suomessa ja rajat ylittävän matkailun kehittämistä.

 

3  Energia ja ympäristö

 

Uutena potentiaalisena menestysalana on perusteltua pohtia energia- ja ympäristöalan kasvumahdollisuuksiin liittyviä yhteisiä kehittämistoimia. Mahdollisia toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi bioenergian kehittämismahdollisuudet, puuenergian käytön edistäminen sekä Venäjä -tietouden lisääminen.

 

4  Muovi-metalli-kemia

 

Karjalan kehityskäytävän alueella on paljon muovialan, metallin ja kemian alan osaamista ja yritystoimintaa. Näiden kolmen alan innovatiivisista osaamisen yhdistelmistä voisi löytyä yhteisiä synergiaetuja ja uusia kasvualoja yritystoiminnalle.

 

5  Koulutus ja korkea osaaminen

 

Koulutuksen ja korkean osaamisen aloilla Karjalan kehityskäytävän toiminta-alueella keskeisiä toimijoita ovat alueen yliopistot, ammattikorkeakoulut ja osaamiskeskukset. Uudet yhteistyön avaukset esimerkiksi rajayhteistyössä voivat tulevaisuudessa olla merkittävä tekijä kehityskäytävän aluekehitykselle.

 

25.11.2009 15:43