Karjalan kehityskäytävä -hanke edistää keskeisten liikenneväylien kehittämistä. Väylähankkeiden merkitys alueen kehitykselle on suuri ja ne lisäävät koko Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat valtatie 6, rautatie sekä satamat ja vesiväylät kuten Saimaan kanava. Tärkeätä on myös edistää kansainvälisiä liikenneyhteyksiä ja helpottaa Suomen ja Venäjän rajanylitystä.

Valtatie 6

Valtatie 6 kulkee Itä-Uudenmaan Koskenkylästä läpi Kymenlaakson ja Kouvolan sekä Etelä-Karjalan Lappeenrannan ja Imatran kohti Pohjois-Karjalaa ja Joensuuta, josta edelleen Kainuuseen ja Kajaaniin. Se on Itä-Suomen tärkein yhteys pääkaupunkiseudulle ja yksi vetovoimaisimmista matkailuteistä Suomessa. Tiellä on suuri merkitys vaikutusalueen kuntien elinkeinoelämän kuljetuksille ja matkailulle. Se on myös keskeinen yhteysväylä Pietarin metropolialueelle ja Karjalan tasavaltaan.

Valtatien 6 parantamisen tavoitteena on Itä-Suomen yhteyksien turvaaminen eteläisen Suomen kasvaviin kaupunkiseutuihin ja rannikon satamakaupunkeihin.

Tärkeimmät lähiajan tiehankkeet

• Lappeenranta - Imatra
• Joensuun seutu (Niittylahti - Reijola ja Joensuun kehätie)
• Valtatien 6 ohella tärkeitä kehittämisen kohteita jatkossa ovat tieyhteydet Venäjälle ja rannikon satamakaupunkeihin vastaamaan elinkeinoelämän ja kansainvälisten kuljetusten nopeasti kasvavia tarpeita.

Rautatie

Karjalan kehityskäytävä -hanke edistää erityisesti Helsingistä Joensuuhun sekä Venäjän ja Suomen välisten ratayhteyksien kehittämistä.

Henkilöliikenteessä tavoittena on, että nopean liikenteen rataverkko ulottuu Helsingistä Joensuuhun ja matka-aika lyhenee yli kolmanneksen nykytasosta. Näin nopeista junista tulee matka-ajallisesti kilpailukykyinen liikennemuoto lentoliikenteeseen nähden.

Tavaraliikenteessä tärkeitä kehittämisalueita ovat akselipainojen nostaminen ja kapasiteetin lisääminen vastaamaan elinkeinoelämän ja kansainvälisten kuljetusten tarpeita.
 
Kiireisiä ratahankkeita

• Lahti – Luumäki palvelutason parantaminen
• Tavaraliikenteen edistäminen (mm. Imatran, Vainikkalan ja Kouvolan ratapihat)
• Tasoristeysten poistaminen (Luumäki – Imatra - Joensuu)
• Rataverkon sähköistäminen (Joensuun seutu)
• Rataosan Luumäki – Vainikkala lisäraide
• Rataosan Luumäki – Imatra - Joensuu tason nosto (jatkoa Lahti – Luumäki –hankkeelle)

Vesiliikenne

Alueen merkittävimmät merisatamat ovat Sköldvik, Loviisa, Kotka ja Hamina. Logistiikan ja yhteyksien kehittäminen merisatamiin on tavaraliikenteen kehittämisen kannalta tärkeää.

Suur-Saimaa mahdollistaa yhteyden Kaakkois-Suomen ja Itä-Suomen merkittävimpien kaupunkien välille sekä vesitieyhteyden Suomenlahdelle ja edelleen Eurooppaan. Yhteydestä hyötyvät erityisesti puun, massan ja paperin tuottajat. Rahtiliikenteelle sopivia sisäsatamia alueella on Joensuussa, Kiteellä ja Lappeenrannassa. Itäisen Suomen vesiliikenteen kehittämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Saimaan kanavan vuokrasopimus uusitaan pikaisesti.

Sujuvat rajanylitykset

Projektin kohdealue koko pituudeltaan rajautuu Venäjään. Vyöhyke toimii Suomen ja Venäjän kauppa-ja matkustajaliikenteen välittäjänä ja valtaväylänä. Rajaliikenteen fyysisten ja toiminnallisten rakenteiden toimivuus ja välityskyky ovat keskeisiä alueen kehittämisedellytyksiä parannettaessa. Tavoitteena on parantaa alueen kansainvälisiä liikenneyhteyksiä ja helpottaa Suomen ja Venäjän rajanylitystä. Karjalan kehityskäytävän vaikutusalueella on kuusi kansainvälistä rajanylityspaikkaa, joiden kautta tehdään yli kuusi miljoonaa rajanylitystä vuodessa.

• Vartius (432 667 rajanylitystä vuonna 2005)
• Niirala (955 737)
• Imatra (757 345)
• Nuijamaa (1 323 948)
• Vainikkala (266 143)
• Vaalimaa (2 535 775)