30.4.2008 
KARJALAN KEHITYSKÄYTÄVÄ -HANKE ON PÄÄTTYNYT

Maakuntien ja keskuskaupunkien yhteistä edunvalvontaa rajaliikenne- ja väyläasioissa jatketaan uuden Nopeat & sujuvat Itä- ja Kaakkois-Suomen liikenneyhteydet -hankkeen voimin. Uuden hankkeen internetsivut avataan syksyllä.

17.9.2007 
VT 6 LAPPEENRANTA-IMATRA-HANKKEEN HANKINTAPÄÄTÖS TEHTY
    
Valtatien 6 rakentaminen välillä Lappeenranta-Imatra on jaettu kahteen rakennusvaiheeseen: osuus Kärki-Muukko muodostaa rakennusvaiheen 1 ja Ahvenlampi- Mansikkala rakennusvaiheen 2.

Rakennusvaiheen 1 edullisimman tarjouksen teki Kesälahden Maansiirto Oy:n ja Lemcon Oy:n muodostama työyhteenliittymä TYL Vt6. Tarjoushinta oli 101 M€. Tiehallinto käynnistää urakkasopimukseen tähtäävät katselmusneuvottelut tämän työyhteenliittymän kanssa. Sopimukseen pyritään vielä ensi lokakuun aikana, jolloin ensimmäisen vaiheen rakentaminen voi alkaa vielä loppusyksyn 2007 aikana.

Urakan toinen vaihe, Ahvenlampi-Mansikkala, kilpailutetaan myöhemmin.

Hallitus esittää eduskunnalle annetussa vuoden 2008 talousarvioesityksessä Vt 6 Lappeenranta-Imatra -hankkeen uudeksi sopimusvaltuudeksi 177 M€, kun se vuoden 2007 talousarviossa oli 131 M€.

15.8.2007
LVM selvittää Pohjois- ja Itä-Suomen Venäjä-yhteyksiä

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän Suomen ja Venäjän rajaliikenneyhteyksien kehittämiseksi Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työryhmä selvittää rajaliikenneyhteyksien parannustarpeen Imatran pohjoispuolelta Norjaan saakka ulottuvalla alueella.

Nykyään Suomen ja Venäjän rajanylitykset painottuvat rajan eteläpäähän. Koska Luoteis-Venäjä kehittyy myönteisesti, on tullut tarve ottaa tilanne huomioon myös liikennejärjestelyissä.

Työryhmä selvittää olemassa olevien raja-asemien liikennevirrat sekä ennakoi niiden muutoksia yhdessä Venäjän viranomaisten kanssa. Lisäksi se selvittää rajanylityspaikkojen nykyiset puutteet ja asettaa parantamistarpeet kiireellisyysjärjestykseen.

Työryhmässä ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriö, Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja ulkoasiainministeriö.

Työryhmän toimikausi kestää tämän vuoden loppuun.

7.8.2007
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä alkaa lähiviikkoina selvittää rekkojen tienkäyttömaksujen käyttöönottoa valtatiellä 7 Helsingin ja Vaalimaan välillä, kertoo Helsingin Sanomien verkkoliite. Liikenneministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mielestä tienkäyttömaksua pitäisi alkaa periä jo tämän vaalikauden aikana.

Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa, että vuoden 2008 talousarviossa hallitus tekisi hallitusohjelman mukaisen toteuttamispäätöksen E18-tien kehittämisestä. Helsingin-Vaalimaan yhteysvälin viidestä hankkeesta aloitettaisiin vuonna 2008 Vaalimaan rekkaparkin rakentaminen.

7.8.2007
TIEHALLINTO ODOTTAA PÄÄTÖSTÄ E18 HELSINKI-VAALIMAA-YHTEYSVÄLIN TOTEUTTAMISESTA

Tiehallinnon pääjohtaja Jukka Hirvelä uskoo, että eduskunnalle annettavan liikennepoliittisen selonteon pohjalta päästään jo lähivuosina kehittämään koko liikennejärjestelmää monivuotiseen kehittämis- ja investointiohjelmaan perustuen. Hirvelä odottaa hallitukselta budjettiriihessä elokuun lopulla koko yhteysvälin E18 Helsinki-Vaalimaa kattavaa toteutuspäätöstä. Myös pienehköihin alueellisiin investointeihin, kuten kevyen liikenteen väyliin, kaivattaisiin kipeästi lisärahoitusta.

29.6.2007
KARJALAN KEHITYSKÄYTÄVÄN EDUSTAJAT LIIKENNEMINISTERI -TAPAAMISEEN

Karjalan kehityskäytävän edustajat tapaavat liikenneministeri Anu Vehviläisen 13. kesäkuuta Eduskunnassa. Tapaamisen tarkoituksena on kuulla ministerin näkemyksiä käytävän alueen käynnistyneistä liikennehankkeista ja vastaavasti informoida häntä tärkeimmistä alueen tulevaisuuden väylähankkeista.

Tapaamisessa kuullaan myös vahva elinkeinoelämän näkökulma alueen liikenneasioihin, sillä paikalle saapuvat Neste Oil Oyj:n kehityspäällikkö Leila Puonti ja Stora Enson terminaalipäällikkö Ilkka Härmälä kertomaan tärkeimmistä elinkeinoelämän liikennetarpeista.

19.4.2007
PÄÄMINISTERI MATTI VANHASEN II HALLITUKSEN OHJELMA

Liikenne- ja viestintäpolitiikka
-otteita-

"Tehokas liikennejärjestelmä ja logistiikka edistävät maan kilpailukykyä ja ylläpitävät hyvinvointia. Suomen sijainti etäällä Euroopan liikenteen ja logistiikan valtavirroista asettaa suuret haasteet. Pitkäjänteisellä ja luovalla liikennepolitiikalla huolehditaan liikennejärjestelmästä ja sen riittävästä rahoituksesta. Liikennepolitiikalla ja älykkään liikenteen palveluilla tuetaan ilmasto-politiikkaa,kestävää kehitystä ja turvallista liikkumista. Toimiva ja sujuva joukkoliikenne tukee näitä tavoitteita ja parantaa ihmisten arkea. Hallitus edistää informaatioteknologiaa hyödyntävien palvelujen käyttöönottoa liikenteessä. Liikennealaa uudistetaan kehittämällä toimialan hallintoa, elinkeinoja ja valtion liiketoimintaa."

"Hallitus linjaa vaalikauden alussa eduskunnalle annettavalla selonteolla liikennepolitiikan pitkänaikavälin suuntaviivat. Selonteko pitää sisällään vaalikauden 2007-2011 väyläinvestointiohjelman sekä liikennejärjestelmän kokonaisuuden hallintaan perustuvan pitkäjänteisen liikenteen ja infrastruktuurin kehittämis- ja investointiohjelman. Samassa yhteydessä selvitetään budjettirahoitusta täydentävien rahoitusmallien käyttöönotto väyläinvestointeihin."

"Hallitus toimii aktiivisesti Venäjän rajaliikenteen ongelmien ratkaisemiseksi. Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki-Vaalimaa moottoritien E18 vuoteen 2015 mennessä, jonka varmistamiseksi sen puuttuvista osista tehdään koko yhteysvälin kattava toteutuspäätös."

1.3.2007
ASIANTUNTIJARYHMÄ: SUOMEN ULKOMAANKAUPPA TARVITSEE TOIMIVAT KULJETUSKETJUT

Ulkomaankaupan ja väylähallinnon edustajat ovat yhteistyönä tuottaneet asiantuntijanäkemyksen ulkomaankaupan kuljetusreittien kehittämistarpeista. Yhteistyöryhmä pitää välttämättömänä kehittää kuljetusreittejä katkeamattomana kokonaisuutena.

9.2.2007
VAALIMAA KUTSUU

Karjalan kehityskäytävän neuvottelukunta kokoontuu 6.3.2007 Vaalimaan raja-asemalle keskustelemaan ja kuulemaan asiantuntija-alustuksia Luoteis-Venäjän taloudellisen kehityksen vaikutuksista Itä- ja Kaakkois-Suomelle, sekä rajaliikenteen akuuteista kysymyksistä.

11.12.2006
KARJALAN KEHITYSKÄYTÄVÄÄ PITKIN VENÄJÄLLE

Venäjäyhteydet ja logistiikka puhuttivat 29. marraskuuta Helsingissä pidetyssä seminaarissa. Keskustelussa tuotiin esille niin liikenne- ja viestintäministeriön voimavarat kuin elinkeinoelämän tarpeet eri liikennemuotojen kehittämisessä Suomen ja Venäjän välillä.

Tilaisuuden järjesti Karjalan kehityskäytävä -hanke. Karjalan kehityskäytävä on maakuntien ja niiden keskuskaupunkien yhteistyöverkosto, joka vahvistaa itäisen ja kaakkoisen Suomen rajamaakuntien vetovoimaa ja kansainvälistä kilpailukykyä.

• Viimeisten viiden vuoden aikana Suomen ja Venäjän välisen liikenteen määrä on kaksinkertaistunut. Liikenteen kasvu aiheuttaa myös ongelmia ja seminaarin tarkoituksena oli keskustella muun muassa näiden ongelmien ratkaisuista, toteaa Karjalan kehityskäytävä -hankkeen projektipäällikkö Pasi Lamminluoto Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.
  
• Yleinen käsitys oli, että rajanylitysten jouheva hoitaminen kaipaa sekä käytännön nopeita tehostamistoimia että pitkän aikavälin suunnittelua ja liikenneinvestointeja, Lamminluoto kertoo.

Vaalimaan ongelmiin haetaan ratkaisut

Keskimäärin 1 500 rekkaa ylittää päivittäin Suomen ja Venäjän välisen rajan. Erityisen voimakkaasti ovat kasvaneet henkilöautojen kuljetukset. Suuret auto- ja kodinkonevalmistajat ovat perustamassa Luoteis-Venäjälle suuria tehtaita, mikä tulee lisäämään Venäjälle suuntautuvien vientikuljetusten ohella liikennettä myös Suomeen.

Liikenteen ruuhkautuminen lisää niin kauppaa käyvien kuin kuljetusyritystenkin kustannuksia. Kustannukset ja kuljetuskaluston tarve lisääntyvät useilla kymmenillä prosenteilla.

Vilkkaimmin liikennöity rajanylityspaikka Venäjän suuntaan on Vaalimaa. Tulli- ja raja-aseman kautta tapahtuu vuosittain yli kaksi miljoonaa rajanylitystä. Vaalimaa on voimakkaassa kehitysvaiheessa, raja-asemalla on parhaillaan menossa laajennus, jonka myötä alue kasvaa yli 40 hehtaaria.

Ruuhkia on yleisesti Venäjän raja-asemilla, etenkin Brushnitsnojessa ja Vaalimaan vastaisella raja-asemalla Torfjanovkassa. Vaalimaan tullin päällikön Mika Poutiaisen mukaan Venäjän puolella Torfjanovkassa ruuhkiin on odotettavissa helpotusta. Venäjän rajaviranomaiset ovat listanneet rajanylitykseen liittyviä ongelmia ja tehneet niiden poistamiseksi esitykset ratkaisuista ja vastuutahoista.

Uusia logistisia ratkaisuja

Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Harri Cavenin mukaan suomalaisia toimenpiteitä ruuhkien helpottamiseksi ovat muun muassa uusien logististen ratkaisujen kehittäminen yhteistyössä Venäjän kanssa. Ensiapuna nykyisiin ruuhkiin muutetaan Kotka - Hamina moottoritien toisen ajoradan piennar tilapäiseksi rekkojen jonotuskaistaksi, joka otetaan käyttöön Vaalimaan rekkajonon ylittäessä 23 kilometriä.

• Yhtenä vaihtoehtona on myös junakuljetusten nykyistä laajempi käyttö esimerkiksi uusien autojen kuljetuksissa. E18-väylän itäisen osan parantaminen valmistuu nykyisen investointiohjelman mukaan vuonna 2015, mutta se ei auta purkamaan rekkaruuhkia, jollei tullauskäytäntöjä pystytä nopeuttamaan, Caven totesi seminaarialustuksessaan. Suomen tavoitteena on saada käyttöön sähköinen tullausjärjestelmä, mutta sen käyttöönotto vaatii sekä EU:n että Venäjän hyväksymisen.

Pääratojen kapasiteetti ylös

• Itä- ja Kaakkois-Suomi ovat metsäteollisuuden ydinaluetta. Alueella tehdään Suomen metsä- ja puunjalostusalan tuotannosta tuoteryhmittäin 35-45 prosenttia. Tämä merkitsee noin 40 miljoonan tonnin kuljetuksia vuosittain Itä-Suomen liikenneväylillä. Raaka-aineidea ja tuotteiden kuljettamisessa käytetään kaikkia liikennemuotoja, listasi logistiikka-asiantuntija Harri Rumpunen Metsäteollisyys ry:stä.
  
• Itä-Suomen liikenneväylien kehittämisellä ei välittömästi ratkaista Venäjän kaupan ja kuljetusten ajankohtaisia ongelmia. Pitkällä aikavälillä alueen kaikkien liikenneyhteyksien toimivuudesta huolehtiminen palvelee sekä alueen teollisuutta että koko idänkaupan ja siihen liittyvien kuljetusten kehitystä, Rumpunen visioi.
  
• Metsäteollisuuden kannalta tärkeintä on pääratojen kapasiteetin lisäys ja kantavuuden nosto sekä pääteiden sujuvuus ja liikenneturvallisuuden puutteiden poistaminen erityisesti tieosilla, missä raskaan liikenteen osuus on suuri. Tärkeätä on myös Saimaan kanavan tulevaisuuden varmistaminen nopeasti, Rumpunen päätti.

Erityisasema raja-alueena hyödynnetään

Karjalan kehityskäytävä on alueen maakuntien sekä niiden keskuskaupunkien ja -seutujen yhteistyöverkosto. Hankkeen keskeiset toimijat ovat Itä-Uudenmaan liitto, Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Kouvolan seudun kuntayhtymä, Lappeenrannan kaupunki, Imatran kaupunki ja Joensuun kaupunki.

Projektilla vahvistetaan Itä-Uudeltamaalta Kainuuseen ulottuvien rajamaakuntien vetovoimaa ja kilpailukykyä korkeatasoisena liiketoiminta- ja asumisalueena sekä matkailun kohdealueena. Tämä tapahtuu mm. kaupunkien ja muiden toimijoiden yhteistoimintaa ja verkottumista lisäämällä, maankäyttöä kehittämällä, ympäristön laatua parantamalla sekä yhteisen kehittämisstrategian laatimisella koko kehityskäytävälle.

Työtä tehdään hyödyntämällä raja-alueen erityisasemaa ja Pietarin metropolialuetta kasvun moottorina, edistämällä nopeita ja sujuvia itäisiä yhteyksiä sekä tukemalla yhteisten menestysalojen kasvua.

7.11.2005
PENDOLINOLIIKENNE ALKOI KARJALAN RADALLA

Kauan odotettu Pendolinoliikenne Joensuun ja Helsingin välillä alkoi 7.11.2005. Junayhteys nopeutuu tulevaisuudessa merkittävästi, kun Keravan ja Lahden välinen oikorata valmistuu ja tasoristeykset saadaan poistettua.
 
OHJAUSRYHMÄ VIERAILI PIETARISSA

Karjalan kehityskäytävän ohjausryhmä vieraili Pietarissa 1.-4.11. Matkalla perehdyttiin Pietarin ja Luoteis-Venäjän talouskehitykseen sekä Leningradin alueen keskeisimpiin liikennehankkeisiin.

Pietarissa toimii tällä hetkellä jo noin 400 suomalaisyritystä. Suomi on Saksan ja Intian jälkeen Pietarin suurin kauppakumppani (2004). Suomen osuus Pietarin ulkomaisista investoinneista on myös kolmanneksi suurin. Kasvavaa Venäjä-ilmiötä kuvastaa hyvin se, että yli puolet suomalaisinvestoinneista on tehty kolmen viime vuoden aikana.

Mahdollinen erityistalousalueiden perustaminen Luoteis-Venäjälle avaa uusia mahdollisuuksia yrityksille. Erityistaloualueen statuksesta kilpailevat mm. Pietari ja Ust-Luga.

Ohjausryhmä tutustui suomalais-venäläisen kauppakamarin, Suomen Pietarin konsulaatin ja Pietarin investointiosaston toimintaan. Lisäksi tavattiin Leningradin alueen liikennepuolen ja lähialueyhteistyön asiantuntijoita.

30.9.2005
LIIKENNEHANKKEITA ESITELTIIN EDUSKUNNASSA

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle luovutettiin Karjalan kehityskäytävän yhteinen budjettikannanotto itäisen ja kaakkoisen Suomen väylähankkeiden käynnistämiseksi.

Karjalan kehityskäytävä järjesti alueen kansanedustajille suunnatun edunvalvontatilaisuuden eduskunnassa 30.9.2005. Tilaisuudessa pohdittiin itäisen ja kaakkoisen Suomen liikenneväylien kehittämistarpeita. Paikalla oli liikenne- ja viestintäministerin lisäksi 13 alueen kansanedustajaa.

Alueen tärkeimmät lähiajan tie- ja ratahankkeet ovat Vt 6 Lappeenranta-Imatra, Joensuun kehätie ja Lahti-Luumäki-rataosan parantaminen. Näiden lisäksi ensi vuoden budjettiin tulisi varata aloitusrahat Kilpilahden uuden tieyhteyden rakentamista varten.

Tilaisuudessa väylähankkeita esitteli Imatran kaupunginjohtaja Tauno Moilanen. Moilasen esittämä tilanne rautatieliikenteen kapasiteettiongelmista hätkähdytti:

• Yksin Kaukopäästä siirtyy noin 600 rekkalastillista rahtia viikossa rautateiltä kumipyörille, kun rautateiden kapasiteetti ei riitä.

Liikenneväylien merkityksestä metsäsektorille alusti asiamies Harri Rumpunen Metsäteollisuus ry:stä ja kommenttipuheenvuoron piti liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi kansanedustaja Markku Laukkanen.

VENÄJÄ NOUSI SUURIMMAKSI KAUPPAKUMPPANIKSI

Venäjä nousi heinäkuussa Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi sekä tuonnissa että viennissä. Tammi-heinäkuussa vienti Venäjälle on kasvanut 30 % ja tuonti sieltä neljänneksen.

Venäjä nousi ensimmäisen kerran Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi samanaikaisesti sekä viennissä että tuonnissa. Neuvostoliitto oli tärkein vienti- ja tuontimaamme viimeksi kesäkuussa 1987.
(Lähde: Tulli)

14.9.2005
SAIMAAN KANAVAN VUOKRASOPIMUS UUSITTAVA PIKAISESTI

Saimaan vesiliikennepäivillä pohdittiin laaja-alaisesti Saimaan ja koko Suomen sisävesiliikenteen nykytilaa ja tulevaisuutta.

Seminaarissa todettiin hyvin yksimielisesti, että tärkein ja ajankohtaisin kehittämisasia sisävesiliikenteessä on Saimaan kanavan vuokrasopimuksen uusiminen. Jatkosopimus tulisi solmia mahdollisimman pian ja sen tulisi turvata Saimaan vesialueen liikenteen pitkäjänteinen kehittäminen. Nykyinen Saimaan kanavan vuokrasopimus päättyy vuonna 2013. Epävarmuus yhteyden tulevaisuudesta on uhkana koko alueelle ja etenkin kanavan käyttäjien nykyisille ja tuleville toiminnoille.

Suomen Vesitieyhdistyksen ja Saimaan Satamat -neuvottelukunnan järjestämä tilaisuus pidettiin Lappeenrannassa ja Viipurissa 8.-9.9.2005.

17.8.2005
PÄÄMINISTERI MATTI VANHASELLE LUOVUTETTIIN KANNANOTTO ITÄISEN SUOMEN VÄYLÄHANKKEIDEN KÄYNNISTÄMISEKSI

Pääministeri Matti Vanhaselle luovutettiin tänään Lappeenrannassa kannanotto itäisen ja kaakkoisen Suomen väylähankkeiden pikaisesta käynnistämisestä. Karjalan kehityskäytävän laatimassa kannanotossa vedotaan, että itäisen ja kaakkoisen Suomen merkittävimmät väylähankkeet sisällytettäisiin valtion ensi vuoden budjettiin. Tällaisia hankkeita ovat mm. Lappeenrannan ja Imatran välinen osuus valtatie kuudella, Joensuun kehätie sekä rataosan Lahti-Luumäki parantaminen.

16.8.2005
OHJAUSRYHMÄN KOKOUS JOENSUUSSA

Karjalan kehityskäytävän ohjausryhmä kokoontui Joensuussa. Ohjausryhmä päätti mm. yhteisestä kannanotosta itäisen ja kaakkoisen Suomen väylähankkeiden kiirehtimiseksi.

3.8.2005
LAKI ERITYISTALOUSALUEISTA HYVÄKSYTTIIN VENÄJÄLLÄ

Venäjän duuma hyväksyi heinäkuun alussa lain erityistalousalueista ja myös liittoneuvosto hyväksyi lain muutoksitta. Presidentti Putin vahvisti lain 23.7. Alueiden toiminta alkanee vuonna 2006.

Lain tavoitteena on yritysten toimintaympäristön ja investointien edellytysten parantaminen, kilpailukyvyn kohentaminen erityisesti Kiinaan ja Intiaan nähden investointien houkuttelussa sekä edistää korkean teknologian kehitystä ja talouden monipuolistumista. Erityistalousaluestatus myönnetään kahdelle erityyppiselle alueelle: teollisuustuotanto- tai korkean teknologian alueelle.

22.6.2005
REIJOLAN OHITUSTIEN RAKENTAMINEN VALTATIELLÄ 6 ALKAA SYKSYLLÄ

Reijolan ohitustien rakentaminen valtatiellä 6 Joensuun eteläpuolella alkaa syksyllä. Hanke on mukana liikenne- ja viestintäministeriön sekä Tiehallinnon sopimassa kasvavien alueiden teemapaketissa.

Valtatie 6 on osa Suomen valtakunnallista ja kansainvälistä päätieverkkoa. Se on Itäisen Suomen tärkein yhteys pääkaupunkiseudulle ja yksi vetovoimaisimmista matkailuteistä Suomessa.

17.6.2005
OHJAUSRYHMÄN STRATEGIASEMINAARI JA KOKOUS IMATRALLA

Hankkeen ohjausryhmä kokoontui 17.6. Imatralle pohtimaan mm. yhteistä kehittämisstrategiaa.

Yhteistyön tiivistämiseksi ja toiminnan suuntaamiseksi päätettiin keväällä 2005 laatia yhteinen kehittämisstrategia. Strategiassa määritellään ja priorisoidaan ne toiminnot ja kohteet, joiden kautta saadaan nopeimmin parannettua alueen kilpailukykyä sekä ylimaakunnallista ja keskuskaupunkien välistä yhteistyötä.

18.5.2005
KOUVOLAA ESITETÄÄN RAUTATIEVIRASTON SIJOITUSPAIKAKSI

Kouvolaa esitetään perustettavan rautatieviraston sijoituspaikaksi. Yhteisen kannanoton asian puolesta ovat allekirjoittaneet Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan maakunnallisten liittojen maakuntajohtajat, Imatran, Joensuun ja Lappeenrannan kaupunginjohtajat sekä Kouvolan seudun kuntayhtymän yhteistyöjohtaja.

21.4.2005
OHJAUSRYHMÄN KOKOUS KOUVOLASSA

Hankkeen ohjausryhmä kokoontui torstaina 21.4. Kouvolassa.

14.3.2005
LIIKENNEVÄYLIEN RAHOITUS EI KASVANUT BUDJETTIRIIHESSÄ

Viime viikolla käyty hallituksen kehysriihi ei lisännyt liikenneväylien rakentamiseen tarkoitettua rahaa vuosille 2006-2009. Päätökset mahdollisista uusista tiehankkeista hallitus siirsi myöhempään ajankohtaan. Tämä voisi periaatteessa tapahtua kevään lisäbudjettikeskustelussa tai kesän budjettiriihen yhteydessä. Valtiosihteeri Perttu Puro kertoo Itä-Savossa (12.3.2005), että ministeriössä ei ole vielä päätetty lisäbudjettiesityksen tai budjettiesityksen sisällöstä. Budjettiesityksensä ministeriö tekee toukokuussa ja lisäbudjettiesityksen touko-kesäkuussa.

1.3.2005
HANKKEEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ VAIHTUI

Karjalan kehityskäytävä -hanketta luotsannut Mikael Boström siirtyi toisiin tehtäviin. Uutena projektipäällikkönä aloittaa Jarno Turunen.

TOIMINTA VUONNA 2004

Hankkeelle muodostettiin neuvottelukunta, jonka puheenjohtaja on Markku Laukkanen. Neuvottelukunta muodostuu mukanaolevien maakuntien, keskuskaupunkien ja kauppakamarien edustajista. Neuvottelukunnan aloitusseminaari pidettiin 8.3.2004 Joensuussa.

Hanke lisäsi kehityskäytävän tunnettavuutta luomalla käytävästä yhteisen esitteen, joka valmistui neuvottelukunnan aloitusseminaariin. Syksyllä valmistui esite valtatie 6:n liikennehankkeista.

Osahankkeiden valmistelu jatkui ylimaakunnallisilla keskustelutilaisuuksilla. Teemoina olivat matkailu ja Venäjän yhteistyö.

Valtatie 6:n sähköisten palveluiden kokonaisvaltaisesta kehittämisestä järjestettiin tarjouskilpailu, jonka voitti KK-Net Ky:n tarjous.

Hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuonna 2004 kuusi kertaa.

Metsäteollisuuden näkökulmat Venäjän logistisiin yhteyksiin