ajankohtaista pääkuva

Ajankohtaista

angle-left Savot ja Karjalat suunnittelevat hakevansa Savonlinnaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026

Savot ja Karjalat suunnittelevat hakevansa Savonlinnaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026

Savonlinna on Itä-Suomen maakuntien yhteinen ehdokas Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Saimaa-ilmiö -nimen saanut yhteishanke julkistettiin torstaina 11. lokakuuta Rantasalmella Itä-Suomi nousuun -kutsuseminaarissa.

Saimaa-ilmiön synnytystyötä on tehty Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntaliittojen kesken kesästä lähtien. Hankkeelle ovat antaneet tukensa myös maakuntien keskuskaupungit Mikkeli, Kuopio, Joensuu ja Lappeenranta. Neljän maakunnan alueella asuu lähes 700 000 asukasta. 

Itä-Suomen maakunnat yhdistävät voimansa

– Kasvavasta itäsuomalaisesta me-yhteishengestä kertoo jotain se, että aloite tähän voimannäytteeseen tuli Pohjois-Savon puolelta. Muut maakunnat ovat suhtautuneet siihen erittäin positiivisesti. Kaikki näkevät tämän investointina, jolla on kulttuurin välityksellä positiivinen vipuvaikutus koko Itä-Suomen vetovoimaisuuteen, taloudelliseen toimeliaisuuteen ja matkailuun, kertoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
 
Mäkisen mukaan yhteinen tavoite on kirkas: Järvi-Suomi on Suomen kiehtovin matkailukohde vuonna 2026.
 
Saimaa-ilmiössä Savonlinna toimii kulttuuriohjelman ydinkaupunkina. Ohjelmaehdotus rakennetaan eurooppalaisen ulottuvuuden ja eurooppalaisten arvojen pohjalta. Ohjelma levittäytyy satelliittimaisesti itäisen Järvi-Suomen alueella kuntiin ja kaupunkeihin, jotka sijaitsevat Saimaan rannalla tai joilla on suora vesiyhteys laajempaan Vuoksen vesistöön. Kulttuuripääkaupunkivuosi tulee siten näkymään niin Iisalmesta Kuopion kautta Imatralle kuin Nurmeksesta Rääkkylän kautta Ristiinaan.
 
Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhosen mukaan Savonlinna on kiistaton valinta yhteiseksi kulttuuripääkaupungiksi. 
 
– Savonlinna on Itä-Suomen vanhin kaupunki. Maantieteellisesti se sijaitsee maakuntien keskuskaupunkien risteyspisteessä, jossa itä on vuosisatojen ajan kohdannut lännen. 1400-luvulla rakennettu Olavinlinna, joka muuten aiemmin tunnettiin myös nimellä Savon linna, on maailman pohjoisin yhä toiminnassa oleva keskiaikainen linna. Unohtamatta saimaannorppaa, huikeita kansallismaisemiamme, luostarikulttuuria, itäsuomalaisia ruokaperinteitä ja niin edelleen, Korhonen perustelee.
 
Saimaa-ilmiön verkostomaista toimintamallia on jo ehditty arvioimaan ainutlaatuiseksi koko 1980-luvun puolivälissä alkaneen Euroopan kulttuurikaupunkien historiassa. 
 
– Tiettävästi mikään hakijakaupunki ei ole aikaisemmin saanut samassa suhteessa ja laajuudessa taakseen vastaavaa määrää muita maakuntia, kaupunkeja ja kuntia, iloitsee Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen.

Lisätietoja antavat:
Pentti Mäkinen, Etelä-Savon maakuntajohtaja, p. 050 500 2584
Anna-Kristiina Mikkonen, Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, p. 050 306 7270


TAUSTAA
 
Euroopan kulttuuripääkaupungit (European Capitals of Culture, ECOC) ovat näkyvin Euroopan unionin kulttuurituen muoto. Kulttuuripääkaupunkeja on nimetty vuodesta 1985.

Yksi suomalaiskaupunki valitaan koko Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Hakemukset jätetään vuoden 2020 loppupuolella. Osa hakijoista jatkaa toiselle kierrokselle vuonna 2021. Lopullisen nimityksen tekee riippumaton valintalautakunta vuonna 2022.
 
Helsinki (2000) ja Turku (2011) ovat toimineet suomalaisina kulttuuripääkaupunkeina. 
 
Saimaa-ilmiö -hankkeen nimi tulee savolaissyntyisen muusikon Juice Leskisen ideoimasta Tuuliajolla-kiertueesta, joka koostui Suur-Saimaan rantakaupungeissa 1980-luvun alussa tehdyistä rock-konserteista. Aki ja Mika Kaurismäki tekivät vuoden 1981 kiertueesta Saimaa-ilmiö -nimisen elokuvan.

 

Sivu arviointi ja palaute