ajankohtaista pääkuva

Ajankohtaista

angle-left Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat haluavat Suomen EU-rahoitussaannon maksimointia

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat haluavat Suomen EU-rahoitussaannon maksimointia

​​​​​​​Suomen hallituksen tulee Euroopan unionin tulevasta budjetista neuvotellessaan huomioida Itä- ja Pohjois-Suomen erityishaasteet sekä liittymissopimuksen mukaiset periaatteet. Suomen pitää määrätietoisesti tavoitella maamme aiemmin ottaman kannan mukaisesti koheesiopolitiikan rahoitussaannon maksimointia ja jatkuvuutta.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat ottaneet kantaa eurooppalaiseen koheesiopolitiikkaan yhteisellä kannanotollaan. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntiin kuuluu Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala.

Itä- ja Pohjois-Suomessa on paljon sellaista osaamista, joka tuo lisäarvoa koko Euroopalle. Haastavassa ympäristössä toimimiselle sekä ilmastonmuutoksen huomioivalle olosuhdeosaamiselle on tarvetta globaalisti. Esimerkiksi luonnonvarojen kestävässä käytössä, ICT:n hyödyntämisessä kaikilla toimialoilla sekä yhteisten matkailun vahvuuksien kokoamisessa hyödytään alueellisten klustereiden verkostoitumisesta sekä yhteisen osaamispääoman hyödyntämisestä. Nämä mahdollisuudet tulee ottaa huomioon myös tulevassa koheesiopolitiikassa.

”Suomi on komission koheesiopolitiikkaesityksessä siirtymäaluetta, lukuun ottamatta Uuttamaata ja Ahvenanmaata. Koska koheesiopolitiikan rahoituksenjakomekanismissa harvan asutuksen peruskriteeri koskettaa vain kehittyneitä alueita, Suomi ei nyt käytetyllä laskutavalla tule saamaan lainkaan tätä rahoitusta. Kuluvalla kaudella harvan asutuksen yleiskriteeri ja Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) erityisrahoitus tuottavat 59% Suomen kaikesta rahoituksesta, joten muutos heikentää Itä- ja Pohjois-Suomen asemaa koheesiopolitiikassa merkittävästi”, kirjoittavat maakunnat kannanotossaan.

(Kannanotto löytyy Lapin liiton verkkosivuilta)

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ottavat yhdessä kantaa ajankohtaisiin alueen maakuntia yhdistäviin aiheisiin vuosittaisessa huippukokouksessaan. Tänä vuonna Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous järjestettiin Lapissa. Kokouksessa käytyyn keskusteluun pystyy tutustumaan myös Twitterissä tunnuksella #iphuippu. Vuonna 2019 Itä- ja Pohjois-Suomen alueen huippukokouksen isäntänä toimii Pohjois-Savo.

Koheesiopolitiikalla tavoitellaan Euroopan alueiden välisten erojen kaventamista

Euroopan unionin (EU) koheesiopolitiikka tarkoittaa kehityserojen vähentämistä EU:n alueiden välillä investoimalla alueellisten vahvuuksien kehittämiseen. Koheesiorahoituksella, kuten Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta, toteutetaan kaikkialla Euroopassa satojatuhansia hankkeita, joilla tavoitellaan alueiden välisten kehityserojen vähentämistä ja alueelle epäsuotuisten tekijöiden vähentämistä. Alueen heikompi asema voi johtua esimerkiksi luonnonolosuhteista, harvasta asutuksesta tai voimakkaasta rakennemuutoksesta.

Itä- ja Pohjois-Suomi mukana eurooppalaisessa elinkeinojen murrokseen vastaavassa hankkeessa

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat päässet mukaan Euroopan komission elinkeinojen murrokseen vastaavaan pilottihankkeeseen yhdeksän muun eurooppalaisen alueen ja kahden jäsenvaltion kanssa. Mukaan pääsy tarjoaa maakuntien liitoille ja sidosryhmille Euroopan komission asiantuntija-apua (muun muassa OECD) maakuntien yhteisten tavoitteiden löytämiseksi.

Alueiden yhteistyö on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, koska muuttuvan elinkeinoelämän myötä tulevat haasteet ovat rakenteeltaan sellaisia, joiden ratkaiseminen yksin ei ole mahdollista.

”Käytännössä yhteistyön kautta voimme hyödyntää maakunta- ja maarajat ylittäviä EU-rahoitteisia projekteja, jotka perustuvat vuoden 2018 aikana yhdessä seitsemän maakunnan kesken laadittavaan strategiaan. Jos EU-asiantuntijat arvioivat strategian toteuttamiskelpoiseksi, on käytäntöön viemiseen luvassa 300 000 euroa vuodelle 2019”, kertoo kansainvälisten asioiden johtaja Kristiina Jokelainen Lapin liitosta.

Yhteistyöllä voidaan myös vaikuttaa tulevaan EU-rahoitukseen ja elinkeinopolitiikkaan Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä EU:ssa. Seuraavan seitsemän vuoden (2021-2027) rahoitusohjelmien valmistelu Suomessa pyörähtää käyntiin todenteolla tänä syksynä. Maakuntaliittojen tahtona on saada tulevalle rahoituskaudelle Itä- ja Pohjois-Suomen oma rakennerahastoohjelma.

Lisätietoja:

Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi
p. 044 767 4200, mika.riipi(at)lapinliitto.fi

Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Risto Poutiainen
p. 040 546 9649, risto.poutiainen(at)pohjois-karjala.fi

Sivu arviointi ja palaute