ajankohtaista pääkuva

Ajankohtaista

angle-left Blogi: Mitä on tämän päivän karjalaisuus?

Mitä on tämän päivän karjalaisuus?

Blogiteksti maakuntapäivän lähestyessä

Karjalainen on ikään kuin Suomen kansan päivänpuoli: avomielinen, luokseenlaskeva, vilkas ja kevytmielinen - - mutta hyväoppinen ja varustettu luonnonlahjoilla, jotka vain tarvitsevat hyvää kasvatusta, asettaakseen hänet kansansa etevinten joukkoon.” Näin Sakari Topelius kuvasi karjalaisia Maamme- kirjassa vuonna 1875.

Vuodet ovat Topeliuksen ajoista vierineet, maamme heimot sekoittuneet ja karjalaisuus elänyt ajassa. Karjalaisuuteen liittyy kuitenkin vahva maakuntaidentiteetti, tunne kuulumisesta karjalaiseen heimoon. Tuoreiden selvitysten mukaan juuri karjalaiseen heimoon identifioidutaan Suomessa vahvimmin.

Mitä tämän päivän karjalaisuus on? Siihen on mahdollista tutustua osallistumalla lauantaina 25.8. vietettävän maakuntapäivän tapahtumiin. Tapahtumia on yli 50 ja niitä on joka puolella maakuntaamme – Ilomantsista Heinävedelle ja Kesälahdelta Valtimolle.

Vietämme nyt sanomalehti Karjalaisen aloitteesta syntynyttä maakuntapäivää ensimmäisen kerran ja tulemme viettämään sitä vuosittain elokuun viimeisenä lauantaina. Se on Pohjois-Karjalan syntymäpäivä, maakunnan asukkaiden kansalaisjuhla ja päivä jolloin hymyillään yhdessä. Tavoitteena onkin viettää maakuntapäivää karjalaisessa hengessä – rennosti ja iloisesti joka puolella Pohjois-Karjalaa.

Maakunta on edesmenneen ja arvostetun emeritusrehtori Heikki Kirkisen mukaan historiallinen yhteisö. Niinpä maakuntapäivämme ajankohdalla on historiallinen tausta pohjautuen aina 1700 luvulle Uudenkaupungin rauhaan, joka solmittiin 30.8.1721. Tuolloin maakuntamme rajautui ensimmäisen kerran selkeäksi alueeksi. Kiinteää karjalaista väestöä eli noin tuhat vuotta sitten Laatokan rannikoilla, mistä sitä vähitellen eteni nykyisen Pohjois-Karjalan alueille ehkä 1300-luvulta lähtien. Vanhin eli Ilomantsin ortodoksien pogosta ja seurakunta on syntynyt viimeistään 1400-luvun loppupuolella.  

Nykykarjalaisuutta sana maailmankarjalaisuus kuvaa hyvin. Ajattelemme niin, että se on tunnetila, joka liittyy karjalaiseen taustaan, täällä asumiseen, opiskeluun tai jollain muulla tavoin samaistumiseen karjalaisuuteen – eräänlaiseen hengenheimolaisuuteen. Karjalaisuus nähdään ennen kaikkea asenteena, jolla on paljon annettavaa maailmalle – vieraanvaraisuutta, hyväntahtoisuutta ja yhteisöllisyyttä, jota esimerkiksi Markku Pölösen käynnistämä mie tuun -kampanja hyvin kuvaa.

Maakuntaidentiteetti on kirjattu yhdeksi maakunta- ja soteuudistuksessa muodostettavien maakuntien tehtävistä.  Maakuntauudistuksessa vahvistetaankin omaehtoista, maakuntamme vahvuuksiin pohjautuvaa kehittämistä. Sitä työtä teemme parhaillaan Pohjois-Karjalassa Meijän maakunta -teemalla.

Olette lämpimästi tervetulleita tutustumaan tämän päivän karjalaisuuteen.

Risto Poutiainen

Maakuntajohtaja

 

Sivu arviointi ja palaute