ajankohtaista pääkuva

Ajankohtaista

Blogi: EU:n monivuotinen rahoituskehys – vaikutukset Pohjois-Karjalaan

Blogi: EU:n monivuotinen rahoituskehys – vaikutukset Pohjois-Karjalaan

Euroopan komissio esitteli vapun jälkeen 2.5.2018 ehdotuksensa Euroopan unionin monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF = multiannual financial framework) vuosille 2021-2027. Huolimatta Iso-Britannian EU-erosta budjetin ehdotetaan nousevan. Budjetin kokonaissumma olisi 1135 miljardia euroa. Jäsenmaiden rahoitusosuuden ehdotetaan olevan 1,11 % BKT:stä, kun se kuluvalla ohjelmakaudella on noin 1 %. Nykykauden budjetti on 1082 miljardia euroa. Iso-Britannian maksuosuus tästä on noin 84 miljardia euroa.

Budjetin kasvu johtuu uusista yhteisistä asioista, kuten yhteinen puolustus, sisäinen turvallisuus, maahanmuutto ja ilmaston muutokseen varautuminen. Brexit ja em. politiikkalohkoihin lisärahoituksen kohdentaminen nostavat jäsenmaiden maksuosuuksia.

Pohjois-Karjala on nettosaaja nyt ja näyttäisi olevan myös jatkossa, jos jäsenmaat suostuvat maksuosuuksiensa nostamiseen. EU:n politiikka-lohkoista suoraa merkitystä maakuntamme asukkaille on aluepoliittisella eli koheesiorahoituksella sekä maataloustuilla ja maaseudun kehittämisen tuilla. Esimerkiksi viime vuonna EU:n aluepoliittinen rahoitus Pohjois-Karjalaan oli noin 30 miljoonaa euroa sisältäen kansallisen vastinrahoituksen, ja maatalous- ja maaseutupolittiinen rahoitus noin 88 miljoonaa euroa. Näillä tuettiin maakuntamme yritysten investointeja, kehittämistä ja kilpailukyvyn parantamista, muuta kehittämistyötä sekä maatilojen tuotantoa ja maaseudun kehittämistä.

Komission esitys pienentäisi aluepolitiikkarahoitusta noin 7 % ja maaseuturahoitusta noin 5 % nykytasosta. Kun vuoteen 2027 ulottuvassa rahoituskehyksessä on arvioitu tuleva inflaatiokehitys varovaisesti, tullee pienennys olemaan käytännössä suurempi.

Epäsuorempaa merkitystä on tutkimus- ja innovaatiotuilla, joita toteutetaan Horisontti+ ohjelmalla sekä ERASMUS+ ohjelmalla, joka on opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta tukeva ohjelma. Monivuotinen rahoituskehys ehdottaa näiden molempien rahoituksen merkittävää nostoa tulevalle ohjelmakaudelle. Raja-alueohjelmia (Interreg ja CBC) ei ole esityksessä vielä eritelty, mutta keskusteluissa on käynyt esille, että raja-alueohjelmien määrää tullaan karsimaan. Periaatteena on yksi ohjelma yhtä rajaa kohden.

Systemaattista edunvalvontaa harvaan asutuille alueille

Erityisen tärkeää Pohjois-Karjalalle, kuten koko Itä- ja Pohjois-Suomelle, on nk. harvan asutuksen tuki. Se kanavoituu alueelle kahta kautta: nk. pohjoisen harvaan asutun alueen tukena, jota tällä ohjelmakaudella maksetaan 30 euroa henkilöä kohden vuodessa ja sitten nk. yleisenä jakoperustana, jonka merkitys on vieläkin suurempi.  Laskennallisesti aluepoliittinen rahoitus tällä ohjelmakaudella on 104 euroa henkilöä kohden vuodessa.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat tehneet systemaattista edunvalvontatyötä vuosikausia yhdessä Ruotsin ja Norjan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kanssa (NSPA = northern sparcely populated areas). Välisaavutuksena voidaan pitää sitä, että harvaan asutut alueet on mainittu erikseen komission esityksessä.

Asiassa on kuitenkin vielä monta mutkaa. Touko-kesäkuun vaihteessa odotetaan komission asetusesityksiä, joissa määritellään tarkemmin rahoituksen kohdentuminen. Sen jälkeen alkavat arviolta vuodesta kahteen vuoteen kestävät neuvottelut sisällöistä. Suomi on puheenjohtajamaa vuoden 2019 loppupuolella, jolloin ratkaisuja odotetaan.

EU-rahoituksella on erittäin suuri merkitys maakuntamme kehittämistyölle ja sen merkitys kasvaa maakuntauudistuksen toteutuessa. Siksi seuraamme tarkoin tulevia asetusesityksiä ja rahoituskehysten jatkovalmistelua ja pyrimme vaikuttamaan osaltamme valmisteluun yhdessä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa.

Pohjois-Karjalan kannalta komission esitys on kohtuullinen lähtökohta jatkovalmistelulle. Maakuntamme kannalta merkittäviä kysymyksiä sekä komission että parlamentin suuntaan ovat, miten harvaan asutut alueet tullaan huomioimaan sekä erityiskriteerinä että erityisesti yleisenä jakoperustana. Toisaalta on tärkeää, miten maatalouden tukijärjestelmät saadaan niin joustaviksi, että mahdollisesti menetettävä tukiosuus voidaan kompensoida kansallisella rahoituksella.

EU tullee lisäämään ja vahvistamaan jäsenmaiden roolia sekä rakennerahastojen että maatalous- ja maaseutupolitiikan toimeenpanossa. Meidän tulee Itä- ja Pohjois-Suomessa valmistautua tähän ja käynnistää osaltamme tulevien ohjelmien valmistelu. Samanaikaisesti meidän tulee vahvistaa osaamisperustaamme ja niitä toimia, joilla voimme olla mukana eurooppalaisessa yhteistyössä ja kasvamassa olevassa tutkimus- ja innovaatiohankkeissa.

 

Risto Poutiainen, maakuntajohtaja

Eira Varis, kehittämisjohtaja

Sivu arviointi ja palaute